Siitä lähtien, kun Flemming toi meille penisilliinin, meillä länsimaissa näyttää olevan rakkaussuhde antibiootteihin. Antibiooteista on tavallaan tullut osa kulttuuriamme, ja ne ovat keskeisessä asemassa siinä, mitä "moderni" lääketiede tarkoittaa. Historia kuitenkin kertoo meille, että yleensä juuri silloin, kun opimme pitämään tietoa itsestäänselvyytenä, kiistattomat "tosiasiat" voidaan usein räjäyttää auki tuoreilla merkeillä.
Bakteerit
Vielä muutama vuosi sitten tiedemiehet esimerkiksi uskoivat vakaasti, etteivät bakteerit voisi elää ihmisen vatsan intensiivisessä ympäristössä. Nyt tiedämme kuitenkin toisin ja kutsumme näitä bakteereja extremofiileiksi. Historia on täynnä vastaavia esimerkkejä. Uskooko kukaan tosissaan, että maapallo on litteä? Voisiko sama päteä antibiootteihin. Älkää käsittäkö minua väärin, antibiootit ovat kiistatta hyödyllisiä ja tarpeellisia monissa olosuhteissa.
Penisilliinit ovat mullistaneet keuhkokuumeen kaltaisten sairauksien hoidon, ja antibiootit ovat epäilemättä pelastaneet monia ihmishenkiä. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole se parannuskeino tai voimavara, jota monet luulevat. Antibioottien ottamiseen liittyy monenlaisia "vammoja". Monet ihmiset eivät ymmärrä, että kun antibiootit vaikuttavat, ne eivät ainoastaan poista bakteereja juuri sieltä, missä niitä tarvitaan (kuten keuhkoista, jos joku kärsii rintatulehduksesta), vaan koko kehon aikana.
Symbioosi
Ihminen on kehittänyt symbioottisen suhteen bakteereihin monien vuosituhansien aikana. Joistakin suolistossamme elävistä bakteereista ei ole juurikaan hyötyä, mutta toisilla on varsin käytännöllinen tehtävä. Antibioottien käyttö pyyhkii kaiken puhtaaksi ja tuhoaa kaikki muut paitsi kaikkein sitkeimmät bakteerit, jolloin jäljelle jäävät bakteerit voivat asuttaa suoliston uudelleen. Yleensä tämä uudelleenasuttaminen on nopeaa, ja se on melko samanlaista kuin ennen antibioottien käyttöä.
Joskus voi kuitenkin esiintyä parannettavissa olevia bakteereja, jotka voivat aiheuttaa vatsakramppeja ja jatkuvaa ripulia, jotka vaativat lääketieteellisiä toimenpiteitä. Tämä liittyy joihinkin aiemmin mainitsemiini antibioottien käytön aiheuttamiin haittoihin. Tämän lisäksi pakkomielteemme puhtaasta elämästä ja "pöpöjen" poistamisesta kodeistamme käyttämällä puhdistusaineita ja valkaisuaineita merkitsee, että olemme vieläkin kauempana symbioottisista bakteereista, joiden kanssa olemme kehittyneet elämään kehitystemme aikana.
Hyvä tietää
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että tällä puhtaalla elintavalla ja antibioottien kantamisella saattaa olla joitakin varsin tahattomia seurauksia. Tiesitkö esimerkiksi, että probiootit voivat aktiivisesti vähentää histamiinitasoja ja siten vähentää allergian vaikutuksia? Tai että probiooteilla on aktiivinen rooli immuunijärjestelmän "ohjelmoinnissa"? Lisäksi altistumisen puute näille bakteereille saattaa vaikuttaa sairauksiin, kuten nivelreumaan (joka on pohjimmiltaan immuunivälitteinen niveltulehdus), fibromyalgiaan ja astmaan.
Lisäksi suoliston terveyden ja mielenterveyden välillä on nyt todistetusti neuroendokriininen yhteys. Joidenkin probioottien on osoitettu vaikuttavan siihen, miten elimistö reagoi stressihormoneihin, mikä vähentää stressitasoja ja stressiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että aktiivinen bakteerien ottaminen, toisin kuin pakkomielteinen "bakteerien" tappaminen, voi antaa erityisiä merkittäviä terveyshyötyjä.